Tiesitkö, että maassamme pesii noin 170 muuttolintua. Pääosa linnuista muuttaa Afrikkaan, osa Aasiaan ja Etelä-Eurooppaan. Lintujen muuttoa voidaan pitää yhtenä luonnon ihmeistä. Mistä linnut tietävät milloin palata Suomeen ja miten ne osaavat suunnistaa?
Huhtikuun Sarka-sunnuntaina 27.4. kuullaan paikallisen lintuasiantuntija Erkki Kallion esitelmää muuttolinnuista. Asiantuntevaa esitystä täydentää noin 100 lintukuvaa. Saavu paikalle kuulemaan ajankohtaista esitelmää lintujen muutoista, saatat ehkä saada oppia lintubongaus harrastuksen aloittamiseen!
Sarka-sunnuntain luento pidetään alkaa klo 13 museon päärakennuksen seminaaritilassa Riihessä.
Tilaisuus on maksuton ja museon näyttelyihin on alennettu pääsymaksu päivän ajan.
Tervetuloa!
Turun kaupunginmuseon museopuutarhurin Aaja Peura saapuu maaliskuun Sarka-sunnuntaina esitelmöimään hyötykasvimaan perustamisen tarpeista ja vaiheista.
Peuran asiantuntijuutta rikastuttaa työkuvan kautta saadut kokemukset eri tyyppisistä kasvimaankasveista. Peuran keskeisin työpaikka on Turussa sijaitsevan Kuralan Kylämäen elävän kulttuurin museo, jonka puutarhan parissa hän muun muassa työskentelee. Kuralassa hän pyrkii työkuvansa kautta ylläpitämään vanhojen maalaistalojen perinteitä. Kuralassa on muun muassa toteutettu 1950-luvun hengessä Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -teoksen ohjeita muun muassa kylvöpäivien ja heinänkorjuun ajoittamisen kanssa.
Tule museolle kuulemaan hyötykasvimaan perustamisesta ja haaveilemaan omasta puutarhasta sekä lähestyvästä keväästä!
Sarka-sunnuntain luento pidetään 30.3. museon päärakennuksen seminaaritilassa Riihessä klo 13 alkaen.
Tilaisuus on maksuton ja museon näyttelyihin on alennettu pääsymaksu päivän ajan.
Tervetuloa!
Maataloushistorian päivät kokoavat yhteen maatalouden historian tutkijoita ja tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun sekä tutkijoiden että muiden aiheesta kiinnostuneiden välillä. Tapahtuma yhdistää monitieteistä tutkimuskenttää ja luo mahdollisuuksia kontaktien muodostamiselle. Tämän vuoden teemaksi on valikoitunut Maatalouden kriisit ja murrokset. Teema johdattaa maatalouden kipupisteisiin ja taitekohtiin, varautumiseen ja sopeutumiseen, elämään arvaamattomuuden ja muutosten keskellä.
Pääpuhujat
Patrick Svensson on Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) agraarihistorian professori. Hän on Pohjoismaiden edustajana European Rural History Organisationissa (EURHO) ja toiminut myös EURHO:n puheenjohtajana vuosina 2022–2023. Tutkimuksessaan hän on keskittynyt maatalouden vallankumoukseen ja sen seurauksiin 1700- ja 1800-luvuilla. Hän on tutkinut myös taloudellista epäarvoisuutta maaseudulla sekä tilatason kokemusta muutoksista talonpoikien päiväkirjojen kautta.
Kaisa Karttunen on Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa Ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori. Hän on ansioitunut ruokaturvan ja globaalien ruokajärjestelmien tutkija, virkamies ja tiedepoliittinen vaikuttaja. Hän on työskennellyt esimerkiksi YK:n alaisessa FAO:ssa, maa- ja metsätalousministerin erityisavustajana, ulkoministeriössä neuvonantajana sekä erilaisissa kansainvälisissä projekteissa.
Hinta ja ilmoittauminen:
Osallistumismaksu on 20 €/päivä/hlö ja torstain iltatilaisuus on 40 €/hlö.
Iltatilaisuus järjestetään historiallisessa Hollonmäen maatilamiljöössä lähellä Loimaan keskustaa. Tilakeskus on siirretty paikalleen 1860-luvulla, jolta ajalta on myös niin kutsuttu vanha puoli, päreillä vuorattu asuinrakennus, jossa illanvietto järjestetään. Vanha puoli on samalla kotimuseo, jossa on esillä mittava kokoelma talon esineistöä.
Koko seminaariohjelmaan ja iltatilaisuuteen osallistuminen yhteensä 80 €. Osallistumismaksu sisältää ohjelmaan merkityt ruokailut ja kahvit sekä pääsyn museon näyttelyihin. Osallistumismaksu laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen. Maksu voidaan palauttaa, jos osallistuminen perutaan viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta.
Ilmoittautuminen maataloushistorianpäiviin on avoinna 17.3.–16.5.2025.
Ilmoittaudu mukaan Saran kotisivujen kautta. Koko seminaarikohtainen ohjelma löytyy samalta sivulta.
Maatalousmuseo Saran Kyläkeskiviikkojen syyssarjassa on vuorossa Mökköisten ja Auvaisten kaksoiskylä 14.11. klo 19. Kylien vaiheisiin tutustutaan museonjohtaja Teppo Viholan johdolla.
Mökköinen ja Auvainen muodostavat hyvin vanhan kaksoiskylän Niinijoen varrella lähellä Alastaroa. Kylien asutus on peräisin 1200-1300-lukujen vaiheilta ja sellaisenaan kylä edustaa koko Suur-Loimaan vanhinta asutusta. Mökköisissa oli 5 taloa jo 1500-luvun puolimaissa ja Auvaisissa kaksi. Kylien kylänaukeat yhdistyivät jo varhain. Tästä syystä kylät muodostivat yhden yhteisen jakokunnan, kun isojakoa ryhdyttiin suunnittelemaan 1700-luvun loppua lähestyttäessä.
Kylien taloluvut säilyivät isojaon aikoihin samalla tasolla kuin 1500-luvun puolivälissä. Asutus ei mahtunut leviämään, koska pienissä kylissä ei ollut tilaa useammalle talolle. Kylien tontit sijaitsivat Niinijokivarressa: Mökköinen pohjoisempana ja Auvainen etelämpänä. Kylien asutus lisääntyi asukasluvun kasvun mukana, mutta suuria kylistä ei tullut koskaan.
Kyläkeskiviikoissa tutustutaan isojakokarttojen avulla loimaalaiskylien historiaan. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Mökköinen ja Auvainen päättävät kyläkeskiviikkojen syyskauden 2018 sarjan. Kylien pariin palataan jälleen tammikuussa 2019.