Tervolan kotiseutumuseo on avattu yleisölle 1978. Se on rakennuskannaltaan ja esineistöltään yksi maakunnan laajimpia. Kokoelmaan kuuluu noin 30 rakennusta sekä yli 3000 luetteloitua esinettä. Laajassa kokoelmassa on näytillä maatalous- ja kotiseutuesineistöä. Museo antaakin kattavan läpileikkauksen koko Peräpohjolan lähihistoriasta ja kulttuurista.

Museo koostuu useista eri pihapiireistä rakennuksineen. Peräpohjalaista rakennusperinnettä parhaimmillaan edustaa Kuirin talo ja sen pihapiiri. Alakuirin päärakennus rakennettiin alun perin vuonna 1778. Se jaettiin 1900-luvun alussa perinnönjaon jälkeen Alakuiriksi ja Marksiksi eli Alamaunuksi. Museorakennus on yhdistetty talon alkuperäisistä Alamaunusta ja Marskista. Rakennuksessa on seitsemän huonetta sekä kuisti, ullakko ja pirtin alla sijaitseva kellari.

Museon pihapiiri, rakennukset ja niiden monipuolinen esineistö kertovat peräpohjalaisen maaseudun elämästä ja elinkeinoista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolelle saakka.

Tervolan kotiseutumuseon rakennuksia

Puovi-talli on kaksikerroksinen varasto- ja eläinsuoja, joka kuuluu Alakuirin pihapiiriin. Rakennus on pystytetty 1840-luvulla ja sen päässä on hevostalliosa. Samassa rakennuksessa sijaitsivat myös talon jauho- ja vaatevarastot ja osa huoneista toimi kesäaikaan nukkumakamareina. Yhdessä kamareista sijaitsee 1900-luvun alkupuolen tyyliä edustava puovi-kauppa. Talojen pitämät kaupat olivat kyläkauppojen edeltäjiä. Puovia ja tallia yhdistävä sola toimi sisäänkäyntinä talon pihaan. Museorakennus on yhdistetty Alakuirin ja Marskin puoveista.

Savusauna on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Sisäänlämpiävä sauna on mahdollisesti toiminut myös savupirttinä. Saunaa on käytetty moniin tarkoituksiin. Saunomisen lisäksi siellä on synnytetty, hierottu ja kupattu. Saunassa on savustettu kalaa ja lihaa, kuivattu sipuleita ja imelletty mallasrukiita. Sauna on toiminut myös tilapäisenä majapaikkana.

Masiinihuone ja riihi ovat myös avoinna yleisölle. Riihtä käytettiin aikoinaan paitsi viljan puintiin, myös ruumiiden säilytyspaikkana. Perinteiseen peräpohjalaiseen pihapiiriin kuuluvat aitat on sijoitettu hieman syrjään, samoin vainiolato, elohuone, paja ja pärehuone.

Konehalliin on koottu maanviljelyskoneita ja kulkuvälineitä eri vuosikymmeniltä. Esillä on muun muassa erilaisia karheja ja äkeitä, rekiä ja hevoskärryjä sekä puimakoneita. Konehallissa on myös kaksi Fordsonin rautapyörätraktoria 1920-luvulta sekä Cletract-telaketjutraktori 1930-luvulta.

Mustamaan asutustilan päärakennus on rakennettu vuonna 1930. Rakennuksessa on yksi huone ja lautarakenteinen eteinen. Tervola oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen vilkkaimpia asutus- ja raivausalueita. Valtio osoitti asutustilallisille alueen, johon uudistila raivattiin. Uudistilat sijaitsivat kaukana Kemijokivarresta ja muusta asutuksesta. Rakennus on Mäkelän talo ja siirretty Kätkävaaran pohjoispuolelta Vaajoen varresta.

Sivakan erämaatila oli aikoinaan kruunun omistama metsänvartijan talo. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Päärakennuksessa on pirtti, kamari ja porstua. Pihapiirissä on luhtiaitta, navetta ja ulkohuussi. Lautakattoinen luhtiaitta on toiminut myös navettana. Kulku luhdin yläkertaan käy avoimen luhtikäytävän kautta. Hirsiset rakennukset ovat maalaamattomia ja laudoittamattomia. Päärakennuksessa oli alun perin tuohi-malkakatto. Rakennukset on siirretty Pelkoselta Sivakkajoen varresta Varejoen pohjoispuolelta. Sivakan pihapiiriin kuuluu myös hirsi- ja lautarakenteinen navetta. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsevat Hammaskosken vesimylly, sauna-talli , sauna  ja niittypirtti.

Koulurakennus on Tervolan kotiseutumuseon alueella toimiva Paakkolan koulumuseo. Se on rakennettu vuonna 1906. Rakennuksessa on kaksi luokkaa, opettajan asunto, keittiö sekä ullakko. Koulu sijaitsi Kemijoen rannassa, josta se siirrettiin museolle voimalaitosrakentamisen takia. Koululla on esillä koulunkäyntiin liittyvää esineistöä. Opettajan asunnossa on veteraani- ja sotahistoriaan liittyvä näyttely. Koulun pihapiirissä oleva Puovi- ja liiterirakennus toimi koulun keittolana ja koulun emännän asuntona. Pihan toisella puolella sijaitseva sauna oli opettajan ja emännän perheiden käytössä.

Tervolan kotiseutumuseo sijaitsee aivan E75-tien eli nelostien varrella, Tervolaan on 10 km ja Kemiin 35 km.

Tervolan kotiseutumuseo
Nelostie 366 A
95325 Paakkola

Tiedustelut
Puhelin 040-0694265

Katso myös
Tervolan kunnan nähtävyyksiä
Facebook
@tervolankotiseutumuseo