Lempäälässä, Kuokkalan museoraitilla sijaitseva Sakkola-Museo avattiin yleisölle kesällä 2000. Museo esittelee Karjalan kannaksella sijainneen Sakkolan kunnan kulttuurihistoriaa. Museon toiminnasta vastaa Sakkola-Säätiö.

Sakkola-Museon esineistö on saatu lahjoituksena. Suurin osa esineistä on tuotu Sakkolasta evakkomatkojen aikana. Museossa on pysyvä perusnäyttely sekä vuosittain vaihtuva teemanäyttely. Museosta voi myös ostaa Sakkola-aiheista kirjallisuutta sekä muistoesineitä itselle tai tuliaisiksi.

Museon ollessa auki pyydäthän museo-oppaan paikalle Sakkola-Museon viereisestä kauppamuseosta. Aukioloaikojen ulkopuolella Sakkola-Museoon pääsee tutustumaan tilauksesta.

Museon sisätiloja

Eteiset
Tiesitkö, että Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kuuluisilla hahmoilla on esikuvansa? Rokka ja Suven Tassu olivat nimittäin sakkolalaiset maanvijelijät; Viljam Pylkäs ja Toivo Ruuna. Pylkäs oli kotoisin Sakkolan Haparaisten kylästä ja Ruuna Sakkolan Pannusaaren kylästä. Ulkoeteisessä löydät materiaalia heistä.

Välieteisessä on esitelty porsaskaupan tekoa, josta Sakkola on kuuluisa. Lisäksi esillä on useita matkaa taittaneita laukkuja.

Sisemmästä eteisestä löytyy kartta Karjalan kannakselta ja muun muassa sakkolalaisen maratoonarin Veikko Karvosen juoksukengät.

Ensimmäinen huone (vastapäivään kierrettäessä)
Vitriineissä on museon arvokkaampia pikkuesineitä: lasi- ja keramiikka-astioita, mitaleita ja hopealusikoita. Lasivitriineissä on esillä myös käsin kudottuja tekstiilejä arkeen ja juhlaan, kuten verhoja, lakanoita, paitoja, pitsejä, kirkkosilkkejä, pöytäliinoja, pyyhkeitä ja jopa käsin kirjaillut alushousut. Valoseinämässä on vuosittain vaihtuva teemanäyttely.

Nurkassa on nähtävillä sakkolalainen lottapuku sekä sotilaan asu ja niiden vierellä komeilee Sakkolan emakko rotuporsaineen. Esillä on lisäksi muuta lotta-aiheista materiaalia.

Seinällä on Kapteeni Yrjö Raaskan käsin jäljentämä kartta Sakkolasta johon on merkitty jokainen kylä taloineen. Kartan alapuolella on vihreä varustekaappi, jossa Raaska piti omaisuuttaan koko sodan ajan rintamalohkolta toiselle. Kartan vieressä on 1.3.1940 päivätty peitepiirros suomalaisten puhelinlinjoista Keljan lohkolla Suvannon pohjoisrannalla.

Kolmannessa lasivitriinissä on sotamuistoja. Näitä ovat muun muassa Suven Tassun pakki, passi ja puukko, kannettava kenttäpuhelin, kompassi sekä ruostunut rynnäkkökiväärin patruunalipas.
Huoneen seinällä komeileva seinäkello on evakuoitu sakkolalaisesta talosta ja seurannut suomalaissotilaita koko sodan ajan korsusta toiseen. Sodan jälkeen se palautui ehjänä oikeille omistajilleen.

Toinen huone (seuraava vastapäivään)
Keskellä huonetta on Sakkolan kirkon pienoismalli, jonka on tehnyt Manne Kuisma vuonna 2000. Kirkko oli luterilainen ja se oli rakennettu 1700-luvulla. Se paloi vasta jatkosodan alussa venäläisten perääntyessä. Esillä on myös valokuvia kirkosta ja kellotornista sekä Sakkolan kirkon alttaritaulun jäljennös.

Huoneeseen on kerätty myös urheilukiertopalkintoja. Näyttävin niistä on hopeoitu sarvi, joka on hiihtokilpailun kiertopalkinto. Kirjahyllyissä on paljon Sakkolaan ja Karjalan kannakseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjahyllyssä on lisäksi lukuisia sotaveteraanimatrikkeleita ja evakkokertomuksia.

Keittiö
Keittiössä on sakkolalaisia arjen käyttöesineitä tavallisista kodeista: silitysrautoja, perunakappa, sokerirasia, juustomuotti, pärekoreja, separaattoreita ja kahvimylly.

Muita museon erikoisuuksia:
Tihvinän jumalanäidin ikonin on maalannut ja lahjoittanut Aune Koppanen.
Keljan patsaan pienoismallit on valmistanut Eero Pilviniemi.

Vaihtuvat näyttelyt

Vuoden 2024 vaihtuvana näyttelynä toimii Hannu Turkkisen museolle lahjoittama possukokoelma. Näyttelyssä on myös näytillä sekä Sakkolan postileimat.