Ajankohtaista

Espoon Taiteilijakilta on vuonna 2009 perustettu espoolaisten ammattitaiteilijoiden ryhmä, joka järjestää taidenäyttelyitä, seminaareja sekä muuta taidealan toimintaa pääsääntöisesti Espoossa, mutta myös muualla Suomessa. Taiteilijakiltaan kuuluu 45 jäsentä monipuolisesti kuvataiteen kaikilta osa-alueilta. Vuonna 2019 Taiteilijakilta aloitti museonäyttelyiden jatkumon, jonka osana Taiteilijakillan näyttely on tänä keväänä 2021 ensi kertaa esillä harjavaltalaisessa Emil Cedercreutzin museossa.

Emil Cedercreutzin museossa nyt avautuvaan Vuo-näyttelyyn osallistuu yhteensä 31 Espoon Taiteilijakillan jäsentä. He ovat Sirkku Ala-Harja, Pekka Barman, Marja Blomster, Tapio Haapala, Katri Hakkarainen, Maarit Hedman, Pekka Hannula, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Pekka Kaikkonen, Tiina Kivinen, Krista Kortelainen, Marja Mali, Carita Maury, Anne Meskanen-Barman, Antti Minkkinen, Anne Ovaska, Kari Puikkonen, Veera-Kaamos Pitkänen, Anja Rahola, Matti Rantanen, Topi Ruotsalainen, Maija Santala, Saila Saranpää, Kim Somervuori, Pertti Summa, Elina Tammiranta-Summa, Barbara Tieaho, Anne Tompuri, Sofia Wilkman ja Noora Ylipieti.

Vuo-näyttelyssä Espoon Taiteilijakilta käsittelee ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyvää teemaa. Näyttelyn teosten mielenmaisema on kantaaottava, esteettinen ja pohdiskeleva sekä abstrakti. Näyttely on myös moniääninen, usealla eri tavalla aihettaan elävästi lähestyvä kokonaisuus, joka herättää katsojansa miettimään ilmastonmuutoksen ajankohtaisia kysymyksiä, kuten hiilijalanjäljen huomioimista sekä ylikulutuksen vähentämistä. Syvemmällä tunnetasolla näyttely keskustelee aikamme globaaleista, ympäristöön liittyvistä huolenaiheista sekä nostaa lopulta esille myös näkemyksen yksinkertaisemmasta elämästä. Näyttelyn aihe sisältää nykypäivän ja nykytaiteen tulokulmasta myös mielenkiintoisen yhtymäkohdan menneisyyteen ja Emil Cedercreutzin elinaikaan, jolloin jokimaiseman muutokset aiheuttivat paikkakunnalla keskustelua.

Espoon Taiteilijakilta on valinnut näyttelynsä nimeksi sanan vuo. Kokemäenjoen kauniilla rantatörmällä sijaitsevan Emil Cedercreutzin museon kontekstissa vuo tuo ensinnä mieleen joen uomassa virtaavan veden. Vuo-sanan merkitys on kuitenkin laajempi, sillä sanaa käytetään myös tiedemaailman terminä, jolla viitataan materian ja aineen virtaukseen. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala kertoo sanan taustaa: ”Vuo on energian ja aineen siirtymistä rajapinnalla – arkielämän esimerkki vuon ilmenemisestä on sumu tai sade. Skaala, jossa vuo tapahtuu, on valtava, sitä tapahtuu käytännössä kaikkialla atomitasolta alkaen. Ilmastotutkimuksessa vuo on yksi keskeisimmistä tutkimuksen kohteena olevista prosesseista”.

Näyttelyn nimi avautuu katsojalle monella tasolla: vuo on löydettävissä paitsi Kokemäenjoen konkreettisesta maisemasta, myös näyttelyn teosten välisestä keskustelusta. Katsojan ja teoksen välinen ajatusvirta sekä kohtaaminen tapahtuvat niin ikään teoksen äärellä. Myös teosten sijoittelu museon tiloihin on virta, joka alkaa Satakunta-salista ja jatkuu Emil-salin kautta ikkunoista avautuvaan sisäpihan maisemaan ja päättyy ulkotiloissa nähtävillä olevaan näyttelyteokseen. Vuon taustana ja tapahtumapaikkana on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin rakkaan kodin maisema, jonka sisässä näyttely pyrkii luomaan nykytaiteen ja Cedercreutzin elämäntyön välille monikerroksellisen keskustelun. Näyttelyn noin 50 teosta edustavat useita eri tekniikoita. Näyttely on avoinna Emil Cedercreutzin museossa ajalla 23.2.-25.4.2021. Tervetuloa!

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Katri Hakkarainen, Espoon Taiteilijakilta, puh. 044 265 7243, puheenjohtaja@espoontaiteilijakilta.fi.
Varapuheenjohtaja Topi Ruotsalainen, Espoon Taiteilijakilta, 044 356 9552, topiru@gmail.com.
Museoamanuenssi, tiedottaja Satu Tenhonen, Emil Cedercreutzin museo, puh. 044 432 5350, satu.tenhonen@harjavalta.fi.

https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/nayttelyt/vaihtuvatnayttelyt/vuo/

Emil Cedercreutzin museo
Museotie 1
29200 Harjavalta

Emil Cedercreutzin museo on avoinna talvikaudella
1.9.2020–31.5.2021 ti, ke ja su kello 12–16 ja to kello 12–18.

Suomen maatalousmuseo Sarka on valinnut vuoden 2021 kesäkohteeksi Korteniemen perinnetilan. Liesjärven kansallispuistossa Lounais-Hämeessä, Tammelassa sijaitseva Korteniemi on Metsähallituksen ylläpitämä vanha metsänvartijatila, jossa kesäisin eletään 1910-luvun mukaisesti.

Korteniemi on elävä tila, jonka pelloilla ja kasvimailla viljellään perinteisin työtavoin vanhoja kotimaisia kasvilajikkeita. Siellä käyskentelevät kesäisin myös suomalaisten alkuperäisrotujen lampaat, lehmät, hevoset sekä kanat ja kukko. Perinnetilan töitä tehdään kaikille avoimilla talkoilla.

Korteniemessä tehdään merkittävää työtä kulttuuriympäristön, kulttuurista riippuvaisten lajien ja vanhan rakennuskannan ylläpidossa ja suojelussa. Erittäin tärkeää on myös perinteisten työtapojen säilyminen ja taitojen siirtäminen uusille osaajille. Korteniemi on oiva koko perheen retkikohde, johon voi vapaasti tutustua maksutta milloin tahansa. Opas on paikalla aukioloaikoina.

Suomen maatalousmuseo Sarka valitsi kesän etänäyttelynä toimivan kesäkohteen nyt neljättätoista kertaa. Kesäkohteen valinnan tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen arvostusta sekä tuoda esiin maaseudun arvokkaita kohteita, hienoja kokoelmia ja hyvin hoidettuja historiallisia ympäristöjä.

Kuva Juhani Mattila.

Sarka-sunnuntaina 24.11. Suomen maatalousmuseo Sarassa tutustutaan keittiöiden ja ruuanlaiton historiaan. Nykyisin pidämme normaalina keittiötä, jossa on upotetut kaapistot, tiskiallas, kuivauskaappi sekä lukuisia kodinkoneita. Tämän tyyppinen keittiö alkoi kuitenkin saada muotonsa vasta 1900-luvun alusta alkaen. Miten ruokaa laitettiin sitä ennen? Milloin tiskialtaat ja upotetut kaapistot ilmestyivät keittiöihin? Entä jääkaappi?

Ruokamuseon projektisuunnittelija ja arjen historian tutkija Laika Nevalainen kertoo klo 13 alkaen Seminaaritila Riihessä keittiöiden historiasta esitelmässään Ei ruokaa ilman keittiötä? Esitelmä keskittyy erityisesti 1900-luvun alkupuoleen, jolloin keittiöiden suunnitteluun alettiin Suomessa kiinnittää huomiota ensimmäistä kertaa. Teollisuudesta tuttu rationalisointi ulotettiin koteihin ja kotitalouksien kansantaloudellista merkitystä alettiin korostaa. Hygieenisyys nousi tärkeäksi tekijäksi asuntojen ja siten keittiöidenkin suunnittelussa.

Kuun viimeisenä sunnuntaina Sarka-museolla vietetään Sarka-sunnuntaita, jolloin museolla järjestetään jotakin erityistä ohjelmaa esimerkiksi luentojen, työpajojen tai työnäytösten muodossa. Sarka-sunnuntaina museon näyttelyihin on vapaa pääsy.

Sarka-sunnuntai 24.11.
Laika Nevalainen:
Ei ruokaa ilman keittiötä?
Seminaaritila Riihi klo 13

Lokakuun Sarka-sunnuntaina 27.10 Suomen maatalousmuseo Sarassa järjestetään aikuisille suunnattu yhteisötaidepaja museossa syksyllä 2019 esillä olevan Jos lehmät puhuisivat -näyttelyn hengessä. Taidepajassa ideoidaan ja valmistetaan porukalla lehmäaiheinen taideteos kanaverkosta ja paperimassasta. Taidepaja aloitetaan tutustumalla Jos lehmät puhuisivat -näyttelyyn ja ITE-lehmätaideteoksiin, minkä jälkeen siirrytään Aitta-työpajatilaan valmistamaan omaa lehmätaideteosta.

Tule yksin tai yhdessä tekemään yhteisöllistä lehmäveistosta! Mukaan omat sivuleikkurit ja työhanskat. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: tutkija-graafikko Riikka Soininen, puh. 02 763 7700

Kuun viimeisenä sunnuntaina Sarka-museolla vietetään Sarka-sunnuntaita, jolloin museolla järjestetään jotakin erityistä ohjelmaa esimerkiksi luentojen, työpajojen tai työnäytösten muodossa. Sarka-sunnuntaina museon näyttelyihin on vapaa pääsy.

Sarka-sunnuntai 27.10.
ITE-lehmätaidepaja aikuisille
Seminaaritila Riihi ja työpajatila Aitta klo 12-15

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383
32200 Loimaa
p. (02) 763 7700
info@sarka.fi
www.sarka.fi

Ruokakulttuuri ja ruuanlaitto yhdistyvät Suomen maatalousmuseo Saran, Loimaan 4H-yhdistyksen ja Loimaan Evankelisen Kansanopiston yhteisessä naisille suunnatussa ruokakerhossa. Ruokakerhossa kohtaavat paikalliset ja Loimaalla opiskelevat maahanmuuttajanaiset, joten suomalaisen ruokakulttuurin rinnalle saadaan tuulahduksia muista ruokakulttuureista. Kerho kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 16-19. Jokaisella kokoontumisella on oma teemansa, johon tutustutaan museon näyttelyiden ja kokoelmien kautta museon henkilökunnan johdolla ja tietysti jokaisella kerralla myös tehdään ja syödään teemaan liittyvää ruokaa. Ruuanlaiton ohjaa Loimaan 4H-yhdistys yhteistyökumppaneineen. Mukaan voi tulla pelkästään yksittäiselle kerralle. Tervetuloa!

Syksyn 2019 aikataulu:
ke 25.9. sadonkorjuu
ke 23.10. sienet ja marjat
ke 13.11. leipä
ke 4.12. joulu

Ruokakerho kokoontuu museon opetustila Aitassa. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille naisille. Tiedustelut: projektisuunnittelija Laika Nevalainen, p. 050 410 8402, laika.nevalainen@sarka.fi.

https://www.sarka.fi/ruokakerho/

Kulttuuritorstai-luento:
VUOJOEN KARTANON HISTORIAA
To 17.10.2019 klo 18.00-19.30
Emil Cedercreutzin museossa

Luennon pitää Vuojoki-säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Heikkilä

Eurajoella sijaitsevan Vuojoen kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkuun. Kartano on nähnyt monenlaisia vaiheita. Varsinaisen kukoistuskautensa se koki 1800-luvulla Björkenheim-suvun omistusaikana, jolloin nykyinen komea empiretyylinen kartanolinna rakennettiin. Vuojoki käsitti lähes puolet Eurajokea ja oli Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi suurin kartano. Sen omistajat olivat erittäin kiinnostuneita maatalouden kehittämisestä. Vuojoki oli myös kuvanveistäjä Emil Cedercreuzin mummola. Lokakuun Kulttuuritorstai-luennolla kartanon historiasta yleisölle kertoo Vuojoki-säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Heikkilä.

Luento kuuluu Emil Cedercreutzin museossa talvikaudella 2019–2020 järjestettävään Kulttuuritorstai-luentosarjaan, joka tutustuttaa kuulijat kulttuurin, historian ja erilaisten alojen tarjoamiin monipuolisiin aihepiireihin. Luennoille osallistuminen on maksutonta. Luentosarja järjestetään yhteistyössä Sataopiston kanssa.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/tapahtumat/

Ruokakulttuuri ja ruuanlaitto yhdistyvät Suomen maatalousmuseo Saran, Loimaan 4H-yhdistyksen ja Loimaan Evankelisen Kansanopiston yhteisessä naisille suunnatussa ruokakerhossa. Ruokakerhossa kohtaavat paikalliset ja Loimaalla opiskelevat maahanmuuttajanaiset, joten suomalaisen ruokakulttuurin rinnalle saadaan tuulahduksia muista ruokakulttuureista. Kerho kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 16-19. Jokaisella kokoontumisella on oma teemansa, johon tutustutaan museon näyttelyiden ja kokoelmien kautta museon henkilökunnan johdolla ja tietysti jokaisella kerralla myös tehdään ja syödään teemaan liittyvää ruokaa. Ruuanlaiton ohjaa Loimaan 4H-yhdistys yhteistyökumppaneineen.

Syksyn 2019 aikataulu:
ke 25.9. sadonkorjuu
ke 23.10. sienet ja marjat
ke 13.11. leipä
ke 4.12. joulu

Ruokakerho kokoontuu museon opetustila Aitassa. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille naisille. Tiedustelut: projektisuunnittelija Laika Nevalainen, p. 050 410 8402, laika.nevalainen@sarka.fi.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383
32200 Loimaa
www.sarka.fi

Suomen maatalousmuseo Saran Kyläkeskiviikko-luentojen syyssarjassa on vuorossa Mellilän kylä keskiviikkona 11.9. klo 19. Kylän historiasta kertoo seminaaritila Riihessä museonjohtaja Sami Louekari. Esitelmässä tarkastellaan Loimaan Mellilän kylän asutus- ja maataloushistoriaa uuden ajan alusta 1800-luvulle.

Kyläkeskiviikoissa tutustutaan isojakokarttojen avulla loimaalaiskylien historiaan. Syksyllä 2019 tutustutaan vielä lokakuussa Vännilän ja marraskuussa Juvan ja Pispalan kyliin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.