Tiistaina 24.11.2015 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa yleisölle avautuu vaihtuva näyttely Tove ja Kari – Ajankuvia. Museon Herman-saliin esille tuleva kokonaisuus tuo yleisön nähtäville kuvan ja sanan taiturien Tove Janssonin (1914–2001) ja Kari Suomalaisen (1920–1999) pilapiirroksia, joissa taiteilijat havainnoivat suomalaisen elämänmenon ajankuvia 1940-luvulta 1990-luvulle.
Tove ja Kari – Ajankuvia -kiertonäyttely on valmistunut vuonna 2008 Tampereen taidemuseon – Pirkanmaan aluetaidemuseon ja Visavuoren museon yhteistyönä. Kokonaisuus koostuu Tove Janssonin ja Kari Suomalaisen piirtämien pilapiirrosten kopioista, joita näyttely sisältää useita kymmeniä. Näyttely on avoinna 21.2.2016 asti.
Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa avautuu uusi vaihtuva näyttely tiistaina 24.11.2015. Juhlan aika – ilta- ja päiväjuhlien asuja 1950-luvulta 1970-luvulle esittelee Helka Mustosen (1923-1986) käyttämiä iltapukuja, juhla-asuja, laukkuja, koruja ja asusteita. Näyttelyyn kuuluu myös valokuvia Mustosen suvun albumeista ja käytetyistä asukokonaisuuksista. Juhlan aika -näyttely on avoinna 21.2.2016 asti.
Emil Cedercreutzin museon Ilmari-saliin koottavaan kokonaisuuteen kuuluu yli kolmekymmentä juhla-asua, jotka kuuluvat nykyään Helka Mustosen tyttärelle Marja Siuralle (s.1944). Näyttely on tehty yhteistyössä Siuran kanssa ja yksityiskokoelma on nyt ensimmäistä kertaa esillä museonäyttelyn muodossa. Marja Siuran isä Kalervo Mustonen teki elämäntyönsä Suomen ilmavoimien palveluksessa. Monet näyttelyssä olevista puvuista hankittiin hänen vaimolleen itsenäisyyspäivän juhliin. Juhlan aika -näyttelyssä kävijät pääsevät kurkistamaan 1950-1970-lukujen juhlapukeutumisen tyyleihin ja luonnollisesti ihastelemaan ainutlaatuisia asuja ja asusteita, vaikkapa oman juhlakauden inspiraatioksi.
Suomen maatalousmuseo Saran perinteiset joulumyyjäiset järjestetään sunnuntaina 29.11.2015 Loimaalla klo 12-16. Museon näyttelyihin on vapaa pääsy klo 10-17, lukuun ottamatta isoa näyttelysalia, jossa tehdään uudistustöitä.
Saran joulumyyjäisissä kohtaavat osaavat kädentaitajat ja joulutunnelmaa etsivät asiakkaat. Myyntipöydiltä löytyy herkkuja moneen lähtöön, kuten pipareita, saaristolaisleipää, yrttejä ja hilloja. Joululahjoja etsiville on tarjolla koruja, koriste-esineitä, keramiikkaa ja tekstiilitöitä. Koristeluun löytyy kynttilöitä ja kransseja, ystävien muistamiseen valikoima joulukortteja. Myös museomyymälä Muurikki palvelee klo 10-17. Ostosten lomassa voi nauttia jouluruokaa museon ravintolassa klo 11-15 ja kahvio on avoinna normaalisti klo 10-17.
Lämpimästi tervetuloa!
Suomen maatalousmuseo Saran kyläkeskiviikot lähestyvät loppuaan kuluvan vuoden osalta. Viimeisen kyläkeskiviikon aiheena maatalousmuseolla on 18.11. klo 19 nykyisen Alastaron keskustan alueella sijaitseva Sikilän kylä. Sikilän historiasta kertoo Saran näyttelyamanuenssi Iina Wahlström.
Sikilässä lienee vielä 1500-luvulla ollut viisi taloa, mutta 1600-luvulta lähtien se on ollut neljän kantatalon kylä. Kullakin talolla on omanlaisensa historia. Kylän suurimmaksi taloksi kasvoi Heikkilän rustholli. Pakilasta erotettiin Alastaron kirkkoherran virkatalo 1800-luvun alussa. Kyläkeskiviikossa tutustutaan näihin Sikilän vaiheisiin muun muassa isojakokartan valossa.
Kyläkeskiviikkotapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille kylähistoriasta kiinnostuneille, eikä tapahtuma vaadi ennakkoilmoittautumista.
Suomen maatalousmuseo Sarassa pidetään Loimaan kameroiden vuosinäyttely 17.11.2015–31.1.2016. Näyttelyn teemana ovat tällä kertaa ladot ja mukana on valokuvia yhdeksältä kuvaajalta. Mukana on sekä väri- että mustavalkokuvia Loimaan seudulta, niin vanhoista kuin uudemmistakin ladoista.
Museon seminaaritila Riiheen koottava Katoavat ladot -näyttely on ilmainen ja avoinna museon aukioloaikoina tiistaista perjantaihin ja sunnuntaisin klo 10-17.
Valokuvien aihevalinta puhuttelee, sillä vanhat, harmaantuneet ladot ovat katoavaa kansanperinnettä ja jopa osa maaseudun romantiikkaa. Tuorerehun aikakaudella latoja ei enää tarvita heinän säilytykseen kuten ennen vanhaan. Jäljelle jääneiden latojen kunnossapito on omistajien vastuulla. Ladot ovat nyt ajankohtaisia muutenkin, sillä Posti ja Kantri-lehti järjestivät kesällä latoaiheisen kuvakilpailun ja kilpailun voittajakuvat julkaistaan postimerkeissä keväällä 2016. Ladot olivat teemana myös Loimaan työväenopiston valokuvauskurssilla tänä syksynä. Suomen maatalousmuseo Saran pihapiirissä erilaisia latoja on päässyt vertailemaan latonäyttelyssä ympäri vuoden.
KOKO PITÄJÄ RAKENNETTIIN SIT UUDESTAS – 1950-LUVUN HARJAVALTA VALOKUVISSA
27.10.2015 – 21.2.2016 Emil Cedercreutzin museossa
Tiistaina 27.10.2015 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa avautuu museon talvikauden päänäyttely Koko pitäjä rakennettiin sit uudestas – 1950-luvun Harjavalta valokuvissa. Museon Satakunta-salissa esillä oleva valokuvanäyttely tutustuttaa katsojan teollistuvan maalaispitäjän elämään.
Sotien jälkeen, Outokummun ja myöhemmin Rikkihappotehtaiden rakentamisen myötä, maalaispitäjä koki mullistuksen, joka vaikutti lähes jokaisen harjavaltalaisen elämään. Maalaismaisemaan kohosi tehdasalueiden lisäksi liiketiloja ja asuinalueita. Muutamassa vuodessa kunnan asukasmäärä kaksinkertaistui, ja 1950-luvulla tärkeimmiksi leivän antajiksi nousivat teollisuustyö ja erilaiset palveluammatit.
Sota-aika oli 1950-luvulla vielä tuoreessa muistissa, sen jälkiä korjattiin sekä ympäristössä että ihmisten mielissä. Sodan sirpaleista rakennettiin parempaa huomista suurille ikäluokille, elettiin toiveikkuuden ja tulevaisuudenuskon aikaa.
Koko pitäjä rakennettiin sit uudestas -näyttely kertoo Harjavallan muodonmuutoksesta 1950-luvulla. Se kertoo paikkakunnan rakentamisen ja kasvun tarinaa, mutta se kertoo myös harjavaltalaisten arjen tarinaa. Näyttelyssä piirretään ajankuvaa viisikymmenluvun Harjavallasta: vuosikymmen oli totuttelemista maatalouden ja teollisuuden sekä vanhojen ja uusien asukkaiden yhteiseloon. Näyttelyssä on mukana koko elämän kirjo, niin arjen ilot ja surut kuin myös juhlahetket.
Koko pitäjä rakennettiin sit uudestas on kolmas Harjulan Kilta ry:n tuottama valokuvanäyttely Emil Cedercreutzin museossa. Vuonna 1952 toimintansa aloittanut Harjulan Kilta on kotiseutuyhdistys, joka toimii Emil Cedercreutzin museon ystäväyhdistyksenä. Yksi sen monista toimintamuodoista on jo 12 vuoden ajan ollut noin kerran kuussa kokoontuva muistelupiiri, jonka tapaamisissa muistellaan menneiden vuosikymmenten Harjavaltaa. Valokuvat ovat tärkeä osa muisteluita, ja vuosien mittaan Harjulan Killan kokoelmiin on tallennettu melkoinen määrä yksityisalbumien valokuva-aarteita. Näitä valokuvia ja muistoja on koottu myös julkaisuiksi ja näyttelyiksi.
Tervetuloa!
Lisätiedot ja lehdistökuvat:
Näyttelyvastaava Satu Rantala, Kotiseutuyhdistys Harjulan Kilta ry, p. 040-838 7865, rantala.satu@gmail.com.
Museoamanuenssi Satu Tenhonen, Emil Cedercreutzin museo, p. 044-432 5350, satu.tenhonen@harjavalta.fi.
Korteniemen perinnetilan tämän kasvukauden tapahtumat päättyvät perinteisiin pellavatalkoisiin riihessä lauantaina 19.9.2015 kello 11-16.
Pellava on käynyt läpi monta työvaihetta ennen pellavapäiviä: kylvö, kitkeminen, nyhtö, rohkiminen, liotus ja kuivatus riihessä. Pellavapäivänä kuivat pellavakimput loukutetaan, lihdataan ja häkilöidään ilman kiirettä ja mukavalla porukalla. Monet työt kuulostavat oudoilta, mutta iloisella asenteella ja viitseliäisyydellä pärjää. Hommaa voi seurata sivustakin, mutta talkoisiin osallistuminen palkitsee.
Jos haluaa oppia pellavakuitujen käsittelyä kannatta pukeutua reiluihin työvaatteisiin ja laittaa vaikkapa huivi päähän. Pellavatalkoissa on perinteisesti työskennelty sekasakein. Perinteisesti miehet ovat paukuttaneet loukkuja ja naiset ovat viimeistellet työn lihdoin ja häkilöin. Pellavan käsittelyssä näkee työnsä tuloksen nopeasti ja riihilämpimiä pellavia päästään päivän aikana myös kehräämään. Talkoissa loukutettavat ja lihdattavat pellavat on muutaman vuoden takaa, koska tämän vuoden sato on hitaan kasvun takia vasta kerätty. Sitä päästään jalostamaan kuiduksi ja langaksi vasta ensi vuonna.
Pellavapäivänä Korteniemen tuvassa on myytävänä naapurin emännän laittamaa ruokaa ja kahvia. Pellavan pölyt pestään savusaunan löylyissä. Tapahtumaan ja yhteiseen saunaan on vapaa pääsy.
13.9.2015 klo 9-16 Leineperin Ruukin syystori
Kotoisia käsitöitä ja sadonkorjuun tuotteita.
Sarka järjestää perinteiset Köyrimarkkinat jälleen syyskuun ensimmäisenä lauantaina 5.9.2015 klo 10-14. Luvassa on aitoa markkinatunnelmaa ja sadonkorjuun tuotteita, työnäytös päreiden tekemisestä pärehöylällä ja ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Loimaan Prättä-Jouset ry esittelee toimintaansa ja markkinoilla on mahdollista kokeilla jousiammuntaa. Tunnelmamusiikista vastaavat Yläneen pelimannit. Markkina-alueella puksuttavat myös höyrykone ja maamoottori.
Tapahtuma on maksuton ja markkinapäivänä myös maatalousmuseon näyttelyihin on vapaa pääsy.
Nimensä Köyrimarkkinat ovat saaneet entisajan sadonkorjuujuhlasta. Köyri eli kekri oli entisaikojen suomalaisille vuodenvaihde sekä satokauden viimeinen päivä, jota oli syytä juhlia kunnolla.
Kesäkauden viimeiset avoimet ovet sunnuntaina 30.8.2015 kello 11-14. Tervetuloa!