Suomen maatalousmuseo Sarka etsii yhteistyökumppanikseen kesän 2017 kesäkohdetta. Kesäkohteena voi toimia ei-ammatillisesti hoidettu museo, kokoelma tai muu vastaava kohde. Sen tulee aihepiiriltään käsitellä maatalouden tai maaseudun historiaa tai nykyaikaa. Tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen ja paikallisen kulttuuritoiminnan arvostusta.
Kesäkohde toimii Suomen maatalousmuseon etänäyttelynä yhden kesän ajan. Kesäkohde saa tarvittaessa maatalousmuseolta neuvoja ja vinkkejä toimintaansa, sen toimintaa esitellään mm. Saran verkkosivuilla ja kesälehdessä sekä lehdistötiedottein. Valintaan ei liity rahapalkintoa.
Kohteen on oltava toiminnaltaan aktiivinen ja oman esineistönsä tai rakennuskantansa tarinat tunteva. Kohdetta tulee hoitaa jatkuvuudella ja asianmukaisesti. Kohde voi sijaita missä päin Suomea tahansa.
Kesäkohteeksi voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen 28.2.2017 mennessä Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Hakemuksen tulee sisältää kuvaus kohteesta sekä liitteenä esimerkiksi esite, valokuvia, kuvailu kokoelmista, toimintasuunnitelma tai selostus siitä, mikä erityinen piirre kohteella on. Valittu kohde julkistetaan huhtikuun alussa 2017.
Suomen maatalousmuseo Sarka hakee kesäkohdetta nyt jo kymmenettä kertaa. Viime vuonna kesäkohteeksi valittiin Hinnerjoen kotiseutumuseo.
Lisätietoja saa amanuenssi Elsa Hietalalta: elsa.hietala@sarka.fi ja (02) 7637 7012.
Helmikuun kyläkeskiviikossa 15.2. klo 19 lähtien tutustutaan Kosken kylään Sarka-museon seminaaritila Riihessä. Matkaoppaana kylän historiaan toimii museolehtori Kirsi Laine.
Loimijoen varressa sijaitsevan Kosken kylän nimi voi hämmentää: joen tasaisessa virtauksessa kun ei ole enää tietoakaan kylän nimen mukaisesta Koskesta. Ihmeelliseltä tuntuu myös, miten joen rannasta kohti Lampisuota lähtevällä kapealla kaistaleella on voinut sijaita suuri seitsemän talon kylä. Talojen määrän mahdollistivat Lampisuon takana auenneet laajat metsä- ja niittymaat. 1700-luvun lopulta alkaen takamailta saivat elantonsa myös lukuisat torpparit.
Alastaron ja Kojonkulman välissä olevan Kosken kylän historiaan liittyy monien poikkeuksellisten piirteiden lisäksi tarina jos toinenkin. Kyläkeskiviikossa selviää mm. miksi Pesson isäntä menetti väkivaltaisesti henkensä ja miksi työkaluja piilotettiin niittylatoihin.
Sarka-museon kyläkeskiviikkojen sarjassa tutustutaan Loimaan historiaan kylä kerrallaan kerran kuussa keskiviikkoisin. Kosken jälkeen käsittelyyn tulevat 15.3. Karsattila ja 19.4. Männistö.
Yli 140 museota ympäri Suomen pitää ovensa avoinna Museoiden loppiaisviikonloppuna 6.–8.1.2017. Viikonlopun tapahtumat antavat esimakua museoiden runsaasta juhlavuoden ohjelmasta. Museoraittimuseoissa loppiaisen tapahtumia järjestetään seuraavasti:
Espoon kaupunginmuseo: Talomuseo Glims 8.1.
Finbygrändin maatalousmuseo 7.-8.1. klo 13-17
Hinnerjoen kotiseutumuseo 8.1. klo 13-15.30
Jalasjärven museo 6.1. klo 13-16
Liperi-Seuran museot: Maaseutumuseo Tähkä 7.1. klo 14-16
Loimaan kotiseutumuseo / koulumuseo 7.1.
Mustialan maataloushistoriallinen museo 6.-8.1. klo 12-14
Sagalundin museo 8.1. klo 14
Suomen maatalousmuseo Sarka 7.-8.1.
Osassa museoita itsenäisyyden juhlavuoden näyttelyt avataan heti loppiaisperjantaina 6.12, mutta museot tarjoavat viikonlopun aikana myös teemallisia opastuksia, työpajoja, musiikkiesityksiä, elokuvia sekä maistiaisia juhlavuoden tulevasta ohjelmistosta. Lisäksi suuri osa tapahtumassa mukana olevista museoista muistaa kävijöitään kahvi- tai virvoketarjoilulla. Ovensa pitävät auki myös lukuisat paikallismuseot, mikä tuo oman lisämausteensa viikonlopun ohjelmaan. Museokohtaisesti loppiaisen tapahtumiin ja ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.museo100.fi.
Elonkorjuumarkkinat/Syysmarkkinat Sagalundissa Mikkelinpäivänä 2.10 klo 13-15. Satoa ja tuotteita lähiseudun tuottajilta. Grillimakkaraa ja kahvia. Viihdykettä lapsille: paistetaan yhdessä näkkileipää! Ilmainen myyntipöytä, varaukset puh. 02-421 738.
Maatalousmaisemaa ja sen muutosta käsitellään monin tavoin maatalousmuseon syksyssä. Tarkastelun kohteina ovat sekä silmin nähtävä että korvin kuultava maisema.
Tapahtumista ensimmäisenä vuoron saa äänimaisemailta keskiviikkona 28.9. klo 19. Illassa koetaan maisemia kuuntelemalla maaseudun ääniä. Toinen äänimaisemailta järjestetään 2.11.
Luentojen lokakuussa maiseman muutosta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmista. 16.10. museolehtori Kirsi Laine kertoo torpista maisemassa ja maiseman muuttajina. 23.10. FM Kirsi Niukon aiheena on jälleenrakentaminen maiseman muuttajana. Sarjan päättää 30.10. museonjohtaja Teppo Viholan esitys viljelymenetelmien muutoksen vaikutuksesta maisemaan.
Sunnuntaina 30.10. klo 15 kuullaan myös Loimaan Seudun musiikkiopiston laulajien konsertti ”Laulun maisemat”.
Kullervon nimipäivänä, sunnuntaina 25.9.2016, tutustutaan tietenkin Kullervoon – ensimmäiseen kotimaiseen moottorivetäjään eli traktoriin!
Traktoriharrastaja Markku Lyhty kertoo klo 13 lähtien oman Kullervo-traktorinsa kunnostusprojektista, sen taustoista ja nykytilanteesta. Lisäksi Lyhty tarinoi muista varhaisista kotimaisista traktoreista.
Pellavapäivänä riihen pimeydessä loukut kolisevat ja lihdat kalkattavat. Pellavat on nyhdetty elokuussa. Nippuja on liotettu Liesjärvessä, kuivatettu ensin ulkosalla ja riihen lämmössä Martta-pellavan kuitu erottuu helpommin puuaineesta. Riihen ulkopuolella pellavanippu vielä häkilöidään, jolloin saadaan rohdinta ja hienoa aivinaa, joista voidaan rukilla kehrätä pellavalankaa. Tervetuloa tutustumaan pellavankäsittelyn työvaiheisiin.
Kyläkeskiviikkojen sarja jatkuu 14.9.2016 klo 19. Tuolloin tarkastellaan Vähäperän historiaa yhdessä näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin kanssa.
Vähäperä on historiansa aikana ollut melko runsaiden niitty- ja metsämaiden, suurten lammaslaumojen ja monien torppien kylä. Illan aikana kuullaan muun muassa miten isojakoa tehtiin kylässä 1700-luvulla pitkään ja hartaasti – ja millainen päätös asiaan liittyen saatiin kuninkaalta.
Maatalousmuseolla tutustutaan Loimaan historiaan kylä kerrallaan kerran kuussa keskiviikkoisin. Kyläkeskiviikoissa on tähän mennessä ehditty tutustua jo 43 kylän historiaan. Kyläkeskiviikkoihin ovat kaikki halukkaat tervetulleita riippumatta henkilön nykyisestä tai edes entisestä asuinpaikasta.
Tulossa vielä tänä vuonna: Vilvainen 19.10. sekä Reitola ja Vammala 16.11.
Korteniemen perinnetila talkooperinteineen on oiva paikka viettää Kulttuuriympäristöpäivää sunnuntaina 11.9.2016 klo 11-17, sillä tämän vuoden teema on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt.
Kulttuuriympäristöpäivän teeman tarkoituksena on kannustaa erilaisia yhteisöjä urheiluseuroista luontokerhoihin huomioimaan, hoitamaan ja käyttämään kulttuuriympäristöään sekä kertomaan omista paikoista muille. Korteniemen perinnetilan tarkoitus on vaalia kulttuuriympäristöä ja vanhoja työtapoja, jolloin se on luonteva paikka kultturiympäristöpäivän viettoon.
Parhaiten perinnetilan kulttuuriympäristöä hoitavat laiduneläimet, mutta myös ihmisillä on tärkeä rooli, että maisema säilyy avoimena eikä kasva umpeen. Korteniemen tapahtumat keräävät vuoden aikana useita talkoolaisia osallistumaan tilan töihin. Kun töitä tehdään vieretysten, alkaa usein myös juttu luistamaan ja uusia ystäviä saa huomaamattaan.
Talkoilua ja saunomista
Tapahtumapäivää vietetään tilalla yhdessä talkoillen. Päivän aikana päästään kokeilemaan riukuaidan tekoa ja keittämään saippuaa. Suomenhevonen hoitaa peltojen kyntötyöt. Lapsille on luvassa teemaan sopivaa askartelua.
Yhdessä tehdyn työn tulosta on mukava katsella ja talkoiden jälkeen voi juttua jatkaa savusaunassa. Tuvassa myös myynnissä ruokaa ja kahvia.
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Maatalousmuseon sadonkorjuutapahtuma Köyrimarkkinat järjestetään lauantaina 3.9. klo 10-14. Näillä markkinoilla musiikki soi, kauppa käy ja ohjelmaa on luvassa koko perheelle! Myyjien kojuista löytyy uuden sadon tuotteita, leivonnaisia ja lähiruokaa sekä tietenkin erilaisia käsityötuotteita.
Tänä vuonna Köyrimarkkinoille tuo erityisleimansa ns. REKO-tori. REKO-toiminnassa kuluttaja noutaa jakelutapahtumassa ennakkotilauksen mukaiset tuotteet suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Köyrimarkkinoiden REKO-torilla tuottajat myyvät normaalin REKO-jakelun lisäksi tuotteitaan markkinaväelle myös ilman ennakkotilausta.
Musiikkia markkinaväen korville soittavat Loimaan Soittokunnan soittajat. Lapsille puuhaa järjestää 4H-yhdistys. Työnäytöksinä markkina-alueella nähdään muun muassa rukiin puintia, heinäseipäiden tekoa ja saippuan keittoa. Paikalla on myös pari seppää, mahdollisuus kokeilla jousiammuntaa sekä osallistua käpy-työpajaan.
Sekä markkinoille että museon hallirakennuksen konenäyttelyyn on markkinapäivänä vapaa pääsy.
Nimensä markkinat ovat saaneet entisajan sadonkorjuujuhlasta. Köyri eli kekri oli entisaikojen suomalaisille vuodenvaihde sekä satokauden viimeinen päivä, jota oli syytä juhlia kunnolla.