Ajankohtaista

Suomen maatalousmuseo Sarka on valinnut vuoden 2021 kesäkohteeksi Korteniemen perinnetilan. Liesjärven kansallispuistossa Lounais-Hämeessä, Tammelassa sijaitseva Korteniemi on Metsähallituksen ylläpitämä vanha metsänvartijatila, jossa kesäisin eletään 1910-luvun mukaisesti.

Korteniemi on elävä tila, jonka pelloilla ja kasvimailla viljellään perinteisin työtavoin vanhoja kotimaisia kasvilajikkeita. Siellä käyskentelevät kesäisin myös suomalaisten alkuperäisrotujen lampaat, lehmät, hevoset sekä kanat ja kukko. Perinnetilan töitä tehdään kaikille avoimilla talkoilla.

Korteniemessä tehdään merkittävää työtä kulttuuriympäristön, kulttuurista riippuvaisten lajien ja vanhan rakennuskannan ylläpidossa ja suojelussa. Erittäin tärkeää on myös perinteisten työtapojen säilyminen ja taitojen siirtäminen uusille osaajille. Korteniemi on oiva koko perheen retkikohde, johon voi vapaasti tutustua maksutta milloin tahansa. Opas on paikalla aukioloaikoina.

Suomen maatalousmuseo Sarka valitsi kesän etänäyttelynä toimivan kesäkohteen nyt neljättätoista kertaa. Kesäkohteen valinnan tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen arvostusta sekä tuoda esiin maaseudun arvokkaita kohteita, hienoja kokoelmia ja hyvin hoidettuja historiallisia ympäristöjä.

Kuva Juhani Mattila.

Tehtaan tekemää ruokaa – Kotimaisten elintarvikkeiden historiaa

Vaihtuvien näyttelyiden tilassa
5.2.2021–9.1.2022

Mistä lähtien sokeria on valmistettu Suomessa? Mikä oikeastaan on broileri ja miten se saapui Suomeen? Entä miten valmistetaan sipsejä?

Tehtaan tekemää ruokaa -näyttely kertoo kotimaisten elintarvikkeiden tarinan sokerista sipseihin ja makkarasta maksalaatikkoon. Kävijät pääsevät vierailemaan tiskimyymälässä 1900-luvun alkupuolelta, itsepalvelumyymälässä sekä kotikeittiössä.

Näyttelyssä tarkastellaan erityisesti kotimaisista raaka-aineista valmistettujen teollisten elintarvikkeiden historiaa, elintarvikepakkausten merkitystä sekä ruoan mainontaa. Näyttely tarjoilee tietoja ja tunnelmia muun muassa sokerin, margariinin, makkaran, broilerin, leivän, juuston, valmisruokien sekä sipsien valmistuksesta ja kulutuksesta.

Näyttelyssä pohditaan sitä, miksi nykypäivänä syömme sellaista ruokaa kuin syömme. Jalostettujen elintarvikkeiden kulutus ja valikoima ovat kasvaneet erityisesti 1900-luvulta lähtien. Tämä on vaikuttanut merkittävästi niin suomalaiseen ruoantuotantoon kuin jokapäiväiseen ruokailuumme.

Näyttelyn hauskat animaatiot johdattavat sokerin, leivän ja sipsien teollisen valmistuksen saloihin. Kotikeittiössä pohditaan, mitä tänään syötäisiin. Ruokavisassa voit testata, kuinka hyvin tunnet elintarvikkeihin liittyviä nimiä, faktoja ja mainoslauseita.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Sarka etsii yhteistyökumppanikseen kesän 2021 kesäkohdetta. Kesäkohteena voi toimia ei-ammatillisesti hoidettu museo, kokoelma tai muu vastaava kohde. Sen tulee aihepiiriltään käsitellä maatalouden tai maaseudun historiaa tai nykyaikaa. Tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen ja paikallisen kulttuuritoiminnan arvostusta.

Kesäkohde toimii Suomen maatalousmuseon etänäyttelynä yhden kesän ajan. Kesäkohde saa tarvittaessa maatalousmuseolta neuvoja ja vinkkejä toimintaansa ja sen toimintaa esitellään mm. Saran verkkosivuilla, kesälehdessä sekä lehdistötiedottein. Valintaan ei liity rahapalkintoa.

Kohteen on oltava toiminnaltaan aktiivinen, oman esineistönsä tai rakennuskantansa tarinat tunteva ja sen on otettava vastaan vierailijoita. Kohdetta tulee hoitaa jatkuvuudella ja asianmukaisesti. Kohde voi sijaita missä päin Suomea tahansa.

Kesäkohteeksi voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen 28.2.2021 mennessä Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Hakemuksen tulee sisältää kuvaus kohteesta sekä liitteenä esimerkiksi esite, valokuvia, kuvailu kokoelmista, toimintasuunnitelma tai selostus siitä, mikä erityinen piirre kohteella on.

Valittu kohde julkistetaan huhtikuun alussa 2021.

Suomen maatalousmuseo Sarka hakee kesäkohdetta nyt jo neljättätoista kertaa. Viime vuonna kesäkohteeksi valittiin Suomen Asutusmuseo Lapinlahden Alapitkän kylästä.

Asiaa museolla hoitaa amanuenssi Maria Vanha-Similä (maria.vanha-simila@sarka.fi, puh. 02 7637 7012).

TAMMIKUUN SARKA-SUNNUNTAI: Lapsia, lehmiä ja läskisoosia – Naisten arki maaseudulla 1950–1970-luvuilla 31.1.2021 klo 14

Millaista oli maaseudun naisten elämä toisen maailmansodan jälkeen? Amanuenssi ja tietokirjailija Maria Vanha-Similä kertoo vuoden ensimmäisenä Sarka-sunnuntaina naisten työntäyteisestä arjesta, mutta myös elämän iloista ja arjen uutuuksista. Naiset vastasivat usein kotitaloustöitä, lastenhoidosta ja karjataloudesta. Vähitellen maalaiskotienkin arkea helpottamaan tulivat vesijohdot ja kodinkoneet. Yhä useampi nainen lähti myös opiskelemaan ja työhön kodin ulkopuolelle.

Rajoitettu osanottajamäärä & maskisuositus.
Voit seurata suoraa lähetystä myös museon YouTube-kanavalla

Kuva Pellervo-kokoelma, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Sarka-sunnuntaina museolla on erityistä ohjelmaa. Ohjelma vaihtelee luennoista kädentaitojen opetukseen ja pyöräretkiin. Sarka-sunnuntaina museon näyttelyihin on vapaa pääsy. Vuonna 2021 Sarka-sunnuntaita vietetään seitsemän kertaa kuun viimeisenä sunnuntaina: tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa.

Sarka-sunnuntait – Maatalousmuseo Sarka

Suomen maatalousmuseo Sarka

Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Miten sinä muistat lapsuutesi ja nuoruutesi maaseutua? Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Kerro oma tarinasi!

Oulun yliopiston tutkimushanke Maalaisnuoruuden sukupolvet ja Suomen Maatalousmuseo Sarka keräävät yhteistyössä maaseutuun liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään, miten maalaisnuoruus on muuttunut 1940-luvulta 2020-luvulle, ja mitä maaseutu merkitsee ihmisille elämän eri vaiheissa, lapsuudesta vanhuuteen.

– Kuluneen vuoden aikana maaseudun merkitys voimavarana ja virkistäytymisen lähteenä on korostunut aivan uudella tavalla. Ajoittain kuumana käynyt keskustelu on tehnyt näkyväksi, miten tärkeä osa myös monien kaupunkilaisten elämää maaseutumaiset ympäristöt ja luonto edelleen ovat, kertoo tutkimushanketta vetävä akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti Oulun yliopistosta.

– Tässä hankkeessa emme erottele, ketkä ovat maalaisia ja ketkä eivät. Olemme kiinnostuneita ihan kaikkien maaseutuun liittyvistä muistoista ja ajatuksista. Erityisen kiinnostuneita olemme siitä, mitä maaseutu merkitsee ihmisille tässä päivässä.

Keruu on avoin kaikille, jotka haluavat kertoa tarinansa. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita sekä maalla asuvien, maaseudulta pois muuttaneiden, että maaseudulle jälleen palanneiden elämäntarinoista. Myös kaupungista kotoisin olevien maaseutumuistot ovat hyvin tervetulleita

Keruuseen osallistutaan osoitteessa https://www.sarka.fi/minun-maaseutuni/ joko ilmoittautumalla haastatteluun tai kirjoittamalla oman tarinansa. Myös valokuvia otetaan vastaan tietoineen. Keruu päättyy 31.12.2021. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja syksyllä 2021.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan tieteellisissä ja yleistajuisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lisäksi muistitietoa voidaan hyödyntää Suomen Maatalousmuseo Sarkan toiminnassa. Yhteistyön tuloksena toteutetaan museonäyttely suomalaisten maaseutumuistoista. Muistitietoaineisto arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, valokuvat Suomen maatalousmuseo Sarkaan.

Sarka-museon ravintolassa on esillä 28.2.2021 asti Ekaterina Basinan näyttely Tarina maalta. Näyttely on valokuvauksellinen ja filosofinen projekti, joka pohtii sekä nykyisen maatalouden ja perinteiden että ihmisen ja luonnon rinnakkaiseloa. Näyttelyn kuvien tunnelma liikkuu ajasta toiseen. Dokumentaarisen valokuvauksen ohella Basina luo kuviaan muun muassa muokkaamalla niitä digitaalisesti tai kuvaamalla lasin läpi.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Opastus jouluperinteistä Talomuseo Glimsin pihapiirissä ja vanhassa tuvassa, joka on koristeltu jouluasuunsa.

Opastukselle otetaan 15 kuulijaa. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä.

Glims talomuseo
Glimsintie 1
02740 Espoo

Puhelin (09) 816 27337
Sähköposti kaupunginmuseo(at)espoo.fi

Riimukalenteri on ikuinen kalenteri, joka toimii vuodesta riippumatta. Suomen maatalousmuseon Sarka-sunnuntaissa 29.11. kello 13 pääsee opettelemaan museolehtori Kirsi Laineen johdolla päiväriimujen, kuuriimujen ja merkkipäiväsymbolien saloja ja tekemään itselleen kalenterin esi-isien tapaan. Perinteisesti riimukalenteri veistettiin usein puuhun tai luuhun, mutta tässä työpajassa käytetään kynää ja paperia.

Työpajassa piirtetyn mallin mukaan voi kotona jatkojalostaa kalenterin haluamaansa muotoon. Aidon kalenterisauvan voit nähdä Sarka-museon Hyvän sään aikana -näyttelyssä 20.12.2020 asti.

Tapahtumassa on rajoitettu osanottajamäärä & maskisuositus.
Voit seurata suoraa lähetystä myös museon YouTube-kanavalla osoitteessa:
https://www.youtube.com/channel/UCij6ADmdGUE1rux9znUyhxw

Sarka-sunnuntaina on museon näyttelyihin vapaa pääsy.

Lisätietoja
Kirsi Laine, museolehtori
kirsi.laine(at)sarka.fi
p. 02 7637 7018

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa
www.sarka.fi

Hyvän sään aikana -näyttelyssä esillä oleva kalenterisauva Turun museokeskuksesta

Valokuvia Glimsin maisemista – Kenzi Rinnon kuvia vuodelta 1970.
Kenzi Rinnon valokuvissa siirrytään ajassa 1970-luvun alkuun, jolloin Espoo oli nopeasti muuttuva kunta kaupungistumisen myllerryksessä. Maisemaa hallitsevat viljapellot saivat väistyä ja uusia asuinalueita rakennettiin kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Näyttely on esillä 3.11.2020–7.3.2021.

Museo on avoinna talvikaudella 1.9.−30.4.
tiistaista perjantaihin kello 10−16
ja sunnuntaisin kello 11–16.

Glims talomuseo, käyntiosoite
Glimsintie 1
02740 Espoo (Jorvin sairaalan vieressä)

Tiedustelut ja varaukset museon aukioloaikana.
Puhelin (09) 816 27337
Sähköposti kaupunginmuseo@espoo.fi

Empatia – Taidetta Satasairaalan kokoelmasta -näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Marjo Heino ja se on tuotettu yhteistyössä Satasairaalan kanssa. Näyttely on avoinna yleisölle museon Satakunta- ja Emil-saleissa 24.1.2021 saakka.

Rakas Martta – Elämäni nukke -näyttely esittelee yleisölle Martta-nukkien asiantuntijan ja keräilijän Teija Ruuhikorpi-Mäen laajaa nukkekokoelmaa ja suomalaisen Martta-nuken ainutlaatuista historiaa. Näyttely on avoinna yleisölle museon Ilmari-salissa 24.1.2021 saakka.

Emil Cedercreutzin museo on avoinna talvikaudella
1.9.2020–31.5.2021 ti, ke ja su kello 12–16 ja to kello 12–18.

Emil Cedercreutzin museo
Museotie 1
29200 Harjavalta