Ajankohtaista

Suomen maatalousmuseo Sarka palkittiin Vuoden museo 2021 -tunnustuksella torstaina 27.5.2021 järjestetyssä Museopalkintogaalassa Turussa. Vuoden museo -kiertopalkinto, Pekka Kauhasen suunnittelema Esko-veistos, myönnetään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Palkinnon jakavat Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea ja Suomen museoliitto.

Raadin perustelut valinnalle:

VUODEN MUSEO 2021: Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa

Suomen maatalousmuseo Sarka tunnetaan mittavasta kokoelmaprojektista entisajan maataloustyövälineiden parissa. Hankkeen lopputuloksena on selkeä näyttely ja nykyaikaiset säilytystilat, jotka nostavat esineet arvoonsa.

Kunnianhimoisen kokoelmatyön lisäksi museosta välittyy into yhdessä tekemiseen. Verrattain pieni henkilökunta ohjaa ja kannustaa muita museoita sekä tuottaa laadukkaita tapahtumia ja näyttelyjä. Viime vuosina museon toiminta on laajentunut kattamaan myös maatalouden ”lopputuotteen” eli ruoan, mikä sopii museon profiiliin hyvin. Museo tarttuu aktiivisesti ajankohtaisiin ilmiöihin: näyttelyissä on pureuduttu muun muassa ilmastonmuutokseen. Museo jakaa myös vuosittain Kulttuurikuokka-palkinnon maataloutta positiivisesti esiin tuoneille henkilöille ja tahoille.

Sarka on alueellisesti ja valtakunnallisesti tärkeä toimija, joka tuo ihmiset yhteen. Edes museon hiukan haastava sijainti ei ole este museon oivaltavalle pedagogiselle toiminnalle, sillä museon virtuaaliopastukset tavoittavat koko Suomen.

Sarka on kokoansa suurempi museo. Tehtäväkenttä maatalouden valtakunnallisena vastuumuseona on laaja, mutta museo selviää siitä erinomaisesti ja innovatiivisesti.

LEMPEÄ KATSE V – VOIMAUTTAVIA VALOKUVIA
20.5.–19.9.2021. Lempeä Katse V on voimauttavan valokuvan menetelmän erikoistumisopiskelijoiden päättötyönäyttely, jonka on ohjannut palkitun menetelmän kehittäjä, valokuvaaja, taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen.

HEVOSTEN TAIKAA – JOHANNA SJÖVALL
20.5.–19.9.2021. Näyttely esittelee yleisölle porilaisen valokuvaajan Johanna Sjövallin hevosaiheisia valokuvia. Viime vuoden Fotofinlandia-kilpailun voittanut Sjövall tuo näyttelyyn esille palkitun Magic of Horses -kuvasarjansa, mutta sen lisäksi myös laajemman kattauksen valokuvataidettaan viime vuosilta.

STUDIO 1851: MAAGINEN MAAILMA
20.5.–19.9.2021. Näyttely esittelee yleisölle porilaisen historiallisiin kuvausmenetelmiin erikoistuneen valokuvaamo Studio 1851:n uniikkeja, yli 160 vuotta vanhalla kuvausmenetelmällä valmistettuja potretteja.

Emil Cedercreutzin museo
Museotie 1
29200 Harjavalta

www.harjavalta.fi

TOUKOKUUN RUOKAKESKIVIIKKO: 1970-luvun ruokakulttuuri
19.5.2021 klo 18

Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö ja 70-luku tarjoittimella -kirjan kirjoittaja Minna Sarantola-Weiss luennoi 70-luvun ruokakulttuurista.

Ruokakeskiviikko järjestetään joko hybridi- tai kokonaan etätapahtumana. Linkki tapahtumaan tulee Sarka-museon kotisivuille tapahtumapäivänä.

Vuonna 2021 Sarka-museo järjestää Ruokakeskiviikko-nimisen luento- ja tapahtumasarjan. Ruokakeskiviikkoina syvennytään Tehtaan tekemää ruokaa -näyttelyn sekä muiden museon ruoka-aiheisten näyttelyiden teemoihin. Ruokakeskiviikkoihin on vapaa pääsy ja niitä voi seurata myös internetin välityksellä. Ruokakeskiviikko järjestetään maaliskuussa, huhtikuussa, toukokuussa, elokuussa, syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa.

Suomen maatalousmuseo Sarka on jälleen avoinna normaalisti joka päivä klo 10–17. Museon näyttelyihin ja muihin sisältöihin voi tutustua myös verkossa. Sarka-museon kotisivuilta voit tarkistaa aukioloajat, ajankohtaiset asiat sekä kokea museo etänä. www.sarka.fi

Espoon Taiteilijakilta on vuonna 2009 perustettu espoolaisten ammattitaiteilijoiden ryhmä, joka järjestää taidenäyttelyitä, seminaareja sekä muuta taidealan toimintaa pääsääntöisesti Espoossa, mutta myös muualla Suomessa. Taiteilijakiltaan kuuluu 45 jäsentä monipuolisesti kuvataiteen kaikilta osa-alueilta. Vuonna 2019 Taiteilijakilta aloitti museonäyttelyiden jatkumon, jonka osana Taiteilijakillan näyttely on tänä keväänä 2021 ensi kertaa esillä harjavaltalaisessa Emil Cedercreutzin museossa.

Emil Cedercreutzin museossa nyt avautuvaan Vuo-näyttelyyn osallistuu yhteensä 31 Espoon Taiteilijakillan jäsentä. He ovat Sirkku Ala-Harja, Pekka Barman, Marja Blomster, Tapio Haapala, Katri Hakkarainen, Maarit Hedman, Pekka Hannula, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Pekka Kaikkonen, Tiina Kivinen, Krista Kortelainen, Marja Mali, Carita Maury, Anne Meskanen-Barman, Antti Minkkinen, Anne Ovaska, Kari Puikkonen, Veera-Kaamos Pitkänen, Anja Rahola, Matti Rantanen, Topi Ruotsalainen, Maija Santala, Saila Saranpää, Kim Somervuori, Pertti Summa, Elina Tammiranta-Summa, Barbara Tieaho, Anne Tompuri, Sofia Wilkman ja Noora Ylipieti.

Vuo-näyttelyssä Espoon Taiteilijakilta käsittelee ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyvää teemaa. Näyttelyn teosten mielenmaisema on kantaaottava, esteettinen ja pohdiskeleva sekä abstrakti. Näyttely on myös moniääninen, usealla eri tavalla aihettaan elävästi lähestyvä kokonaisuus, joka herättää katsojansa miettimään ilmastonmuutoksen ajankohtaisia kysymyksiä, kuten hiilijalanjäljen huomioimista sekä ylikulutuksen vähentämistä. Syvemmällä tunnetasolla näyttely keskustelee aikamme globaaleista, ympäristöön liittyvistä huolenaiheista sekä nostaa lopulta esille myös näkemyksen yksinkertaisemmasta elämästä. Näyttelyn aihe sisältää nykypäivän ja nykytaiteen tulokulmasta myös mielenkiintoisen yhtymäkohdan menneisyyteen ja Emil Cedercreutzin elinaikaan, jolloin jokimaiseman muutokset aiheuttivat paikkakunnalla keskustelua.

Espoon Taiteilijakilta on valinnut näyttelynsä nimeksi sanan vuo. Kokemäenjoen kauniilla rantatörmällä sijaitsevan Emil Cedercreutzin museon kontekstissa vuo tuo ensinnä mieleen joen uomassa virtaavan veden. Vuo-sanan merkitys on kuitenkin laajempi, sillä sanaa käytetään myös tiedemaailman terminä, jolla viitataan materian ja aineen virtaukseen. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala kertoo sanan taustaa: ”Vuo on energian ja aineen siirtymistä rajapinnalla – arkielämän esimerkki vuon ilmenemisestä on sumu tai sade. Skaala, jossa vuo tapahtuu, on valtava, sitä tapahtuu käytännössä kaikkialla atomitasolta alkaen. Ilmastotutkimuksessa vuo on yksi keskeisimmistä tutkimuksen kohteena olevista prosesseista”.

Näyttelyn nimi avautuu katsojalle monella tasolla: vuo on löydettävissä paitsi Kokemäenjoen konkreettisesta maisemasta, myös näyttelyn teosten välisestä keskustelusta. Katsojan ja teoksen välinen ajatusvirta sekä kohtaaminen tapahtuvat niin ikään teoksen äärellä. Myös teosten sijoittelu museon tiloihin on virta, joka alkaa Satakunta-salista ja jatkuu Emil-salin kautta ikkunoista avautuvaan sisäpihan maisemaan ja päättyy ulkotiloissa nähtävillä olevaan näyttelyteokseen. Vuon taustana ja tapahtumapaikkana on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin rakkaan kodin maisema, jonka sisässä näyttely pyrkii luomaan nykytaiteen ja Cedercreutzin elämäntyön välille monikerroksellisen keskustelun. Näyttelyn noin 50 teosta edustavat useita eri tekniikoita. Näyttely on avoinna Emil Cedercreutzin museossa ajalla 23.2.-25.4.2021. Tervetuloa!

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Katri Hakkarainen, Espoon Taiteilijakilta, puh. 044 265 7243, puheenjohtaja@espoontaiteilijakilta.fi.
Varapuheenjohtaja Topi Ruotsalainen, Espoon Taiteilijakilta, 044 356 9552, topiru@gmail.com.
Museoamanuenssi, tiedottaja Satu Tenhonen, Emil Cedercreutzin museo, puh. 044 432 5350, satu.tenhonen@harjavalta.fi.

https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/nayttelyt/vaihtuvatnayttelyt/vuo/

Emil Cedercreutzin museo
Museotie 1
29200 Harjavalta

Emil Cedercreutzin museo on avoinna talvikaudella
1.9.2020–31.5.2021 ti, ke ja su kello 12–16 ja to kello 12–18.

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Suomen maatalousmuseo Saran museorakennus ja näyttelyt ovat valitettavasti toistaiseksi suljettu. Museotilat avataan uudelleen koronatilanteen parannuttua. Museon muut palvelut, virtuaaliopastukset sekä henkilökunta ovat yhä saatavilla normaalisti sähköpostitse ja puhelimitse. Tiedot löytyvät Sarka-museon kotisivuilta.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Suomen maatalousmuseo Sarka on valinnut vuoden 2021 kesäkohteeksi Korteniemen perinnetilan. Liesjärven kansallispuistossa Lounais-Hämeessä, Tammelassa sijaitseva Korteniemi on Metsähallituksen ylläpitämä vanha metsänvartijatila, jossa kesäisin eletään 1910-luvun mukaisesti.

Korteniemi on elävä tila, jonka pelloilla ja kasvimailla viljellään perinteisin työtavoin vanhoja kotimaisia kasvilajikkeita. Siellä käyskentelevät kesäisin myös suomalaisten alkuperäisrotujen lampaat, lehmät, hevoset sekä kanat ja kukko. Perinnetilan töitä tehdään kaikille avoimilla talkoilla.

Korteniemessä tehdään merkittävää työtä kulttuuriympäristön, kulttuurista riippuvaisten lajien ja vanhan rakennuskannan ylläpidossa ja suojelussa. Erittäin tärkeää on myös perinteisten työtapojen säilyminen ja taitojen siirtäminen uusille osaajille. Korteniemi on oiva koko perheen retkikohde, johon voi vapaasti tutustua maksutta milloin tahansa. Opas on paikalla aukioloaikoina.

Suomen maatalousmuseo Sarka valitsi kesän etänäyttelynä toimivan kesäkohteen nyt neljättätoista kertaa. Kesäkohteen valinnan tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen arvostusta sekä tuoda esiin maaseudun arvokkaita kohteita, hienoja kokoelmia ja hyvin hoidettuja historiallisia ympäristöjä.

Kuva Juhani Mattila.

Tehtaan tekemää ruokaa – Kotimaisten elintarvikkeiden historiaa

Vaihtuvien näyttelyiden tilassa
5.2.2021–9.1.2022

Mistä lähtien sokeria on valmistettu Suomessa? Mikä oikeastaan on broileri ja miten se saapui Suomeen? Entä miten valmistetaan sipsejä?

Tehtaan tekemää ruokaa -näyttely kertoo kotimaisten elintarvikkeiden tarinan sokerista sipseihin ja makkarasta maksalaatikkoon. Kävijät pääsevät vierailemaan tiskimyymälässä 1900-luvun alkupuolelta, itsepalvelumyymälässä sekä kotikeittiössä.

Näyttelyssä tarkastellaan erityisesti kotimaisista raaka-aineista valmistettujen teollisten elintarvikkeiden historiaa, elintarvikepakkausten merkitystä sekä ruoan mainontaa. Näyttely tarjoilee tietoja ja tunnelmia muun muassa sokerin, margariinin, makkaran, broilerin, leivän, juuston, valmisruokien sekä sipsien valmistuksesta ja kulutuksesta.

Näyttelyssä pohditaan sitä, miksi nykypäivänä syömme sellaista ruokaa kuin syömme. Jalostettujen elintarvikkeiden kulutus ja valikoima ovat kasvaneet erityisesti 1900-luvulta lähtien. Tämä on vaikuttanut merkittävästi niin suomalaiseen ruoantuotantoon kuin jokapäiväiseen ruokailuumme.

Näyttelyn hauskat animaatiot johdattavat sokerin, leivän ja sipsien teollisen valmistuksen saloihin. Kotikeittiössä pohditaan, mitä tänään syötäisiin. Ruokavisassa voit testata, kuinka hyvin tunnet elintarvikkeihin liittyviä nimiä, faktoja ja mainoslauseita.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi