Maatilarakentaminen muutoksessa
Luentosarjansa toisessa osassa Kirsi Laine kertoo, millaisia muutoksia maatilan rakennukset ovat aikojen saatossa kokeneet. Maatilojen rakennuskanta oli täysin erilaista 1700-luvun lopulla kuin 1900-luvun alussa. Rakentamisen muuttuminen oli yksi tärkeimmistä motiiveista, kun loimaalaisisännät tekivät muuttopäätöksiään. Uudenlaiset ajatukset hyvästä rakennuspaikasta ohjasivat tilojen ja torppien tontinpaikkojen valintaa. Luennolla selviää, miten rakentamisen muutokset olivat yhteydessä asutuksen rakenteen muutoksiin.
Luento järjestetään museon päärakennuksessa seminaaritila Riihessä klo 18 alkaen.
Luennolle on vapaa pääsy!
Ryhmäkylistä haja-asutukseksi loimaalaisittain- luentosarja
Lokakuussa 2024 pidettävä 3-osainen luentosarja perustuu tuoreeseen tutkimukseen maatalouden maantieteen muutoksesta. Turun yliopiston tutkijatohtori ja Suomen maatalousmuseo Saran tutkimusyhteyshenkilö Kirsi Laine toteutti vuosien 2022–2024 aikana Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston rahoituksella hankkeen Torppia ja tontin muuttoja – lounaissuomalaisen maatalouden spatiaalinen murros 1700-luvun lopulta 1920-luvulle. Hanke perustuu ennennäkemättömän laajaan kartta-aineistoon, jonka avulla Laine on paikantanut tilojen ja torppien tontteja sekä ajoittanut niiden sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia. Luennoilla Laine johdattelee kuulijat muutoksen teemoihin loimaalaisesta näkökulmasta ja paikallisten esimerkkien kautta.
Kuva: Vesikosken Hollo muutettiin 1800-luvun jälkipuolella joen rannassa sijainneelta kylätontilta noin 600 metrin päähän reilusti tilavammalle tontille. Kuva: Elias Hollo, Suomen maatalousmuseo Sarka.