Espoon Taiteilijakilta on vuonna 2009 perustettu espoolaisten ammattitaiteilijoiden ryhmä, joka järjestää taidenäyttelyitä, seminaareja sekä muuta taidealan toimintaa pääsääntöisesti Espoossa, mutta myös muualla Suomessa. Taiteilijakiltaan kuuluu 45 jäsentä monipuolisesti kuvataiteen kaikilta osa-alueilta. Vuonna 2019 Taiteilijakilta aloitti museonäyttelyiden jatkumon, jonka osana Taiteilijakillan näyttely on tänä keväänä 2021 ensi kertaa esillä harjavaltalaisessa Emil Cedercreutzin museossa.

Emil Cedercreutzin museossa nyt avautuvaan Vuo-näyttelyyn osallistuu yhteensä 31 Espoon Taiteilijakillan jäsentä. He ovat Sirkku Ala-Harja, Pekka Barman, Marja Blomster, Tapio Haapala, Katri Hakkarainen, Maarit Hedman, Pekka Hannula, Esa Hyvärinen, Sanna Juujärvi-Bremer, Pekka Kaikkonen, Tiina Kivinen, Krista Kortelainen, Marja Mali, Carita Maury, Anne Meskanen-Barman, Antti Minkkinen, Anne Ovaska, Kari Puikkonen, Veera-Kaamos Pitkänen, Anja Rahola, Matti Rantanen, Topi Ruotsalainen, Maija Santala, Saila Saranpää, Kim Somervuori, Pertti Summa, Elina Tammiranta-Summa, Barbara Tieaho, Anne Tompuri, Sofia Wilkman ja Noora Ylipieti.

Vuo-näyttelyssä Espoon Taiteilijakilta käsittelee ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyvää teemaa. Näyttelyn teosten mielenmaisema on kantaaottava, esteettinen ja pohdiskeleva sekä abstrakti. Näyttely on myös moniääninen, usealla eri tavalla aihettaan elävästi lähestyvä kokonaisuus, joka herättää katsojansa miettimään ilmastonmuutoksen ajankohtaisia kysymyksiä, kuten hiilijalanjäljen huomioimista sekä ylikulutuksen vähentämistä. Syvemmällä tunnetasolla näyttely keskustelee aikamme globaaleista, ympäristöön liittyvistä huolenaiheista sekä nostaa lopulta esille myös näkemyksen yksinkertaisemmasta elämästä. Näyttelyn aihe sisältää nykypäivän ja nykytaiteen tulokulmasta myös mielenkiintoisen yhtymäkohdan menneisyyteen ja Emil Cedercreutzin elinaikaan, jolloin jokimaiseman muutokset aiheuttivat paikkakunnalla keskustelua.

Espoon Taiteilijakilta on valinnut näyttelynsä nimeksi sanan vuo. Kokemäenjoen kauniilla rantatörmällä sijaitsevan Emil Cedercreutzin museon kontekstissa vuo tuo ensinnä mieleen joen uomassa virtaavan veden. Vuo-sanan merkitys on kuitenkin laajempi, sillä sanaa käytetään myös tiedemaailman terminä, jolla viitataan materian ja aineen virtaukseen. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala kertoo sanan taustaa: ”Vuo on energian ja aineen siirtymistä rajapinnalla – arkielämän esimerkki vuon ilmenemisestä on sumu tai sade. Skaala, jossa vuo tapahtuu, on valtava, sitä tapahtuu käytännössä kaikkialla atomitasolta alkaen. Ilmastotutkimuksessa vuo on yksi keskeisimmistä tutkimuksen kohteena olevista prosesseista”.

Näyttelyn nimi avautuu katsojalle monella tasolla: vuo on löydettävissä paitsi Kokemäenjoen konkreettisesta maisemasta, myös näyttelyn teosten välisestä keskustelusta. Katsojan ja teoksen välinen ajatusvirta sekä kohtaaminen tapahtuvat niin ikään teoksen äärellä. Myös teosten sijoittelu museon tiloihin on virta, joka alkaa Satakunta-salista ja jatkuu Emil-salin kautta ikkunoista avautuvaan sisäpihan maisemaan ja päättyy ulkotiloissa nähtävillä olevaan näyttelyteokseen. Vuon taustana ja tapahtumapaikkana on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin rakkaan kodin maisema, jonka sisässä näyttely pyrkii luomaan nykytaiteen ja Cedercreutzin elämäntyön välille monikerroksellisen keskustelun. Näyttelyn noin 50 teosta edustavat useita eri tekniikoita. Näyttely on avoinna Emil Cedercreutzin museossa ajalla 23.2.-25.4.2021. Tervetuloa!

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Katri Hakkarainen, Espoon Taiteilijakilta, puh. 044 265 7243, puheenjohtaja@espoontaiteilijakilta.fi.
Varapuheenjohtaja Topi Ruotsalainen, Espoon Taiteilijakilta, 044 356 9552, topiru@gmail.com.
Museoamanuenssi, tiedottaja Satu Tenhonen, Emil Cedercreutzin museo, puh. 044 432 5350, satu.tenhonen@harjavalta.fi.

https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/nayttelyt/vaihtuvatnayttelyt/vuo/

Emil Cedercreutzin museo
Museotie 1
29200 Harjavalta

Emil Cedercreutzin museo on avoinna talvikaudella
1.9.2020–31.5.2021 ti, ke ja su kello 12–16 ja to kello 12–18.

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Suomen maatalousmuseo Saran museorakennus ja näyttelyt ovat valitettavasti toistaiseksi suljettu. Museotilat avataan uudelleen koronatilanteen parannuttua. Museon muut palvelut, virtuaaliopastukset sekä henkilökunta ovat yhä saatavilla normaalisti sähköpostitse ja puhelimitse. Tiedot löytyvät Sarka-museon kotisivuilta.

Suomen maatalousmuseo Sarka
Vanhankirkontie 383, Loimaa,
P. 02 763 7700,
info(at)sarka.fi

Suomen maatalousmuseo Sarka on valinnut vuoden 2021 kesäkohteeksi Korteniemen perinnetilan. Liesjärven kansallispuistossa Lounais-Hämeessä, Tammelassa sijaitseva Korteniemi on Metsähallituksen ylläpitämä vanha metsänvartijatila, jossa kesäisin eletään 1910-luvun mukaisesti.

Korteniemi on elävä tila, jonka pelloilla ja kasvimailla viljellään perinteisin työtavoin vanhoja kotimaisia kasvilajikkeita. Siellä käyskentelevät kesäisin myös suomalaisten alkuperäisrotujen lampaat, lehmät, hevoset sekä kanat ja kukko. Perinnetilan töitä tehdään kaikille avoimilla talkoilla.

Korteniemessä tehdään merkittävää työtä kulttuuriympäristön, kulttuurista riippuvaisten lajien ja vanhan rakennuskannan ylläpidossa ja suojelussa. Erittäin tärkeää on myös perinteisten työtapojen säilyminen ja taitojen siirtäminen uusille osaajille. Korteniemi on oiva koko perheen retkikohde, johon voi vapaasti tutustua maksutta milloin tahansa. Opas on paikalla aukioloaikoina.

Suomen maatalousmuseo Sarka valitsi kesän etänäyttelynä toimivan kesäkohteen nyt neljättätoista kertaa. Kesäkohteen valinnan tarkoituksena on nostaa maataloushistorian harrastuksen arvostusta sekä tuoda esiin maaseudun arvokkaita kohteita, hienoja kokoelmia ja hyvin hoidettuja historiallisia ympäristöjä.

Kuva Juhani Mattila.