Leineperin ruukilla vietetään perjantaina 1.5. klo 11-17 VAPPUA ja Kesäkauden avajaisia.
Ruukki avaa taas ovensa tämän vuoden osalta laajemmalle yleisölle.
Tervetuloa!
Kotajärven auto- ja traktorimuseon on avoinna vapun päivänä Vammalan Wappuparaatin ajan klo 12-16.
Museo- ja harrasteajoneuvot täyttävät jälleen Sastamalan keskustan kadut, kun 1.5.2015 vietetään perinteeksi muodostunutta Vappuparaatia!
Vappuparaatissa koko perhe voi ihastella mitä hienompia ja erikoisempia ajoneuvoja sekä nauttia ainutlaatuisesta tunnelmasta. Yleisö pääsee myös äänestämään omaa suosikkiajoneuvoaan!
Paraatin jälkeen autot kokoontuvat Vammalan torille ja sen ympäristöön, jossa on paikalla myös vappumyyjiä.
Ohjelma
11.45 Paraatin lähtö Teknikumilta, torilla Sastamalan musiikkiopiston bändi
12.30 Ajoneuvot järjestäytyvät torille ja sen ympäristöön
12.45 Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, Sastamalan kaupungin tervehdys
12.55 Sastamalan musiikkiopiston bändi
13.10 Urheilupalkintojen jako
13.30 Sastamalan musiikkiopiston bändi, äänestys loppuu
13.45 Puheenjohtaja Tapani Matintalo, Vammalan yrittäjät ry:n tervehdys
13.50 Yleisöäänestyksen ja raadin tulosten julkistaminen ja palkitseminen
Juontajana toimii Aulikki Lehtinen. Palkintoraatiin kuuluvat Matti Alamäki, Essi Leppäkoski ja Aulis Ylönen.
Tervetuloa!
Lisätietoja: tapahtumatuottaja Saana Ollila, puh. 050 301 5547, s-posti: saana.ollila@sastamala.fi
Harjavallan vappujuhlaa vietetään Emil Cedercreutzin museossa 1.5. klo 10.45. alkaen
Tarjolla ilmaista simaa, myynnissä munkkeja, kahvia, mehua, makkaraa ja ilmapalloja
Ohjelma:
klo 10.45 tervetulomusiikkia, SekaWalta-kvartetti
klo 11.00 aloitusmarssi, Harjavallan Soittokunta
Tyttö-patsaan lakitus, Harjavallan lukion oppilaskunnan pj ja varapj
Harjavallan Työväen Mieskuoro esiintyy
Vappupuhe, seurakuntapastori Reijo Ahteela
SekaWalta-kvartetti ja Soittokunta esiintyvät
Kimi-taikurin esitys (n. 11.30)
Juhlaa toteuttamassa Harjavallan kulttuuri- ja museotoimet sekä yhdistykset
Tervetuloa!
Huhtikuun Sarka-sunnuntaina 26.4. klo 13 alkaen kävijöitä viihdyttää Loimaan seudun Musiikkiopiston pelimanniyhtye Ferenc Juhászin johdolla.
Yhtyeen kymmenkunta soittajaa esittävät monipuolisen keväisen kattauksen muun muassa perinteistä ja vähemmän perinteistä pelimannimusiikkia, valsseja ja muuta mukavaa soitantaa.
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton
Konsertti alkaa klo 13.00 Kullaan Levanellon PVY:talolla. Kyläpelimannit esittävät vanhaa tanssimusiikkia ja pelimannimusiikkia. Väliajalla pullakahvit.
Tervetuloa!
Huhtikuun kyläkeskiviikossa 15.4. klo 19 käsitellään nykyisen Loimaan keskusta-alueen tuntumassa sijaitsevaa Kemppilän kylää.
Kemppilä oli yksi niistä kylistä, joiden alueelle muodostettiin Loimaan kauppala vuonna 1921. Varhaisemmilta vaiheiltaan Kemppilä on seutukannalla melko tyypillinen kolmen talon joenvarsikylä.
Kemppilän historiasta kertoo näyttelyamanuenssi Iina Wahlström. Huhtikuun kyläkeskiviikko on kevätkauden viimeinen. Tilaisuudet jatkuvat jälleen elokuussa.
Maatalousmuseolla on vuodesta 2012 tutustuttu Loimaan kylien historiaan kerran kuukaudessa keskiviikkoisin. Kyläesittelyjen lähtökohtana ovat isojakokartat, jotka kuvaavat kylää ennen isojaon toimittamista. Tilaisuuksissa nähdään myös muita karttoja ja valokuvia sekä kuullaan kyliin liittyviä juttuja ja tarinoita.
Keskiviikkona 15.4. klo 17.30 alkaen lauletaan Loimaan koulumuseolla Kauppalankatu 17, 32200 Loimaa (Pääkirjaston ullakolla) vanhoja kansakoululauluja. Samalla tutustutaan luokkahuoneeseen koottuun koulutaulujen näyttelyyn ja kuullaan koulutaulujen historiasta. Järjestäjänä Loimaa-Seura.
Tervetuloa!
Sunnuntaina 12.4.2015 Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa järjestetään maksuton ja kaikille avoin runotapahtuma, jossa osallistujilla on mahdollisuus kuulla kalevalaisen runouden lausuntaa ja tutustua myös Emil Cedercreutzin Kalevala-aiheisiin siluetteihin.
Emil Cedercreutzin museo juhlistaa Kalevalan 180-vuotisjuhlavuotta järjestämällä tapahtumasarjan, jossa tuodaan yleisön nähtäväksi Emil Cedercreutzin Kalevala-aiheisia siluetteja ja kuultavaksi Inkeri Mikkolan yleiskielelle kääntämää Kalevalaa kirjoittajan lausumana.
Cedercreutz teki kalevalaisia siluetteja pitkin taitelijauraansa. Kuvia on nähty harvoin näyttelyissä. Inkeri Mikkolan tavoite oli tuoda Kalevalan hieno runous tavallistenkin suomalaisten tuntemaksi, sujuvasti ymmärrettäväksi. Oleellista oli säilyttää aito tunnelma, rytmi ja soinnutus ja pysyä mahdollisimman lähellä alkutekstiä.
Tänä keväänä järjestetään kaksi tapahtumaa, joiden teemana ovat Kalevalan äidit. 12.4. tutustutaan Lemminkäisen äitiin, parhaiten tunnettuun äitimyyttiin. 21.5. tutkitaan muiden Kalevalan päähenkilöiden äitejä äitiyden näkökulmasta. Yleisöllä on tilaisuus myös keskustella aiheesta. Syksyn aikana järjestetään toiset kaksi tapahtumaa, joiden sisällöstä tiedotetaan myöhemmin.
Tapahtumien yhteydessä museon kahvio on avoinna.
Tervetuloa!